Mielen haasteista voi selvitä
Ahdistus
Ahdistus on osa mielen hälytysjärjestelmää. Sen tarkoituksena on varoittaa mielen sisäisestä tai sen ulkopuolisesta uhkaavaksi koetusta tapahtumasta. Ahdistuksen taustalta voi usein löytyä torjuttuja tunteita tai haitallisia ajatusmalleja mutta ahdistuksen ensisijainen tarkoitus on suojella minuuden jatkuvuuden tunnetta.
Pelot
Pelko on ihmiselle normaali ja tärkeä tunne. Kohdentuessaan johonkin elämäämme uhkaavaan asiaan se voi auttaa meitä toimimaan turvallisuutta suojaavalla tavalla. Kuitenkin suhteettoman suureksi kasvaessaan tai yleistyessään heräämään vaarattomistakin asioista, se voi kaventaa elämää tukahduttavalla tavalla.
Masennus
Tilapäisenä reaktiona menetykseen elämässä, masennuksen tarkoituksena on suojella vähäisiä voimavaroja ja auttaa ihmistä korjaamaan suuntaansa. Jatkuvana tilana masennus kuitenkin lamaannuttaa ja haittaa huomattavasti toimintakykyä ja hyvinvointia. Usein masennuksen taustalla vaikuttavat ankarat ja itsekriittiset ajatusmallit sekä emotionaalinen vaillejääminen ja raskaat menetykset elämässä.
Traumaattiset elämäntapahtumat
Järkyttävät elämäntapahtumat voivat jättää mieleemme traumaattisia muistoja, jotka käsittelemättömänä voivat vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme haitallisilla tavoilla. Traumamuistoja on mahdollista käsitellä turvallisesti asiantuntevan ammattilaisen avustuksella. Jokainen traumaattisia tapahtumia elämässään kokenut on myös traumamuistojen kanssa selviytyjä.
Ihmissuhdevaikeudet
Hankaluudet sosiaalisissa suhteissamme voivat järkyttää myös mielemme tasapainoa. Psykoterapiassa näitä tärkeitä ihmissuhteita ja niissä ilmeneviä haasteita voidaan tarkastella luottamuksellisesti turvallisessa ympäristössä.
Elämän
solmukohdat
Kohtaamme elämässämme monia tienristeyksiä, joissa tekemämme valinnat ohjaavat meitä aina uusille poluille. Joskus voi olla hyödyllistä pohtia näitä valintoja ulkopuolisen ja neutraalin ammattilaisen kanssa. Omien arvojen ja tarpeiden tunnistaminen on usein avain oikean polun löytämiseen.
Integratiivinen psykoterapia
"
Integratiivisella psykoterapialla tarkoitetaan moniteoreettista ja tutkimusnäyttöön perustuvaa työotetta. Se on vakiintunut Suomessa omaksi psykoterapiasuuntaukseksi 2000-luvulla. Integratiivisen psykoterapian peruslähtökohta ovat kunkin asiakkaan yksilölliset tarpeet ja tavoitteet, joihin psykoterapiassa pyritään vastaamaan ja mukauttamaan, räätälöimään, käytetyt menetelmät asiakkaan tarpeiden ja mieltymysten mukaan.
Integratiivinen psykoterapia painottaa tutkimusten mukaan tulokseen vaikuttavia, eri psykoterapioille yhteisiä tekijöitä, kuten hyvää yhteistyösuhdetta ja myönteisen tuloksen odotusta. Psykoterapian perusprosessina nähdään asiakkaan itsehavainnan laajentaminen ja toimijuustunnon vahvistuminen, mistä seuraa hallinnan tunteen, itseymmärryksen ja toiminnan ja tunteiden säätelykyvyn parantuminen.
Terapeuttisessa työssä keskeisiä piirteitä ovat terapeutin responsiivisuus, herkkävirittyneisyys asiakkaan kokemukselle ja jatkuva prosessin seuraaminen, palautteen kysyminen, yhteistyösuhteesta neuvottelu, terapiasuhteen ilmiöistä puhuminen ja työskenteleminen asiakkaan lähikehityksen vyöhykkeellä.
"
(Kuusinen, Valkonen, Wahlström, 2020)
Kognitiivis-integratiivinen lyhytterapia
"
Kognitiiviset psykoterapiat ovat emotionaalisten ja toiminnallisten häiriöiden ja sairauksien hoitoon kehitettyjä psykologisia hoitomuotoja, joiden tuloksellisuudesta ja turvallisuudesta on runsaasti tieteelliseen dokumentaatioon perustuvaa näyttöä. Kognitiiviset terapiat ovat kaikkein kysytyimpiä ja eniten suositeltuja psykoterapian muotoja myös Suomessa.
Kognitiivinen psykoterapia mainitaan useiden mielenterveyden häiriöiden hoitovaihtoehtona käypä hoito -suosituksissa.
Kognitiivisen terapian uusimmille sovelluksille on ominaista, että ne hyödyntävät useita hoidollisia elementtejä, kuten tunnesuuntautuneita ja kokemuksellisia työtapoja, kognitiivisten ja metakognitiivisten prosessien käsittelyä, käyttäytymisterapeuttisia interventioita ja hoitosuhteen käyttöä muutoksen välineenä.
"
(Laakso,2021)